On kuuma, eikä jaksa juuri mitään, joten tartun pensseliin ja maalailen akvarelliväreillä aikani kuluksi.
Eräänä iltana pensaasta kuului kahinaa, ja taas hetken päästä.
Arvata saattoi, että siilihän se siellä tuhahteli.
Se oli pikku siili, eikä kovin pelokas, vaan seuraili meitä, ja hivuttautui poispäin.
Yleensähän siili käpertyy pallomaiseksi, jos sitä lähestyy. Tämä kaveri ei niin tehnyt.
En saanut kunnon kuvaa, kun hakiessani kameraa se oli jo lähdössä.
Kovin usein ei meidän pihassa niitä ole näkynyt, mutta nyt, kuivana kesänä, kun olemme laittaneet juotavaa, niin ovat onneksi sitä löytäneet meiltä.
Yli kuukauden hellejakso alkaa olla tällä erää ohi. Olihan kokemus!